Ammattikorkeakoulututkinnot
Yliopistotutkinnot
Tutkintojen ja osaamisen eurooppalainen viitekehys
Korkeakoulututkintoja myöntävät ammattikorkeakoulut ja yliopistot, jotka yhdessä muodostavat Suomen korkeakoulujärjestelmän. Korkeakoulut täydentävät toisiaan omilla vahvuusalueillaan. Korkeakouluopinnot antavat valmiuksia ja erikoisosaamista. Tutkinnolla saa kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on korkeakoulututkinto.
Korkeakoulututkinnot mitoitetaan opintopisteinä. Kokopäiväinen opiskeluvuosi on 60 opintopistettä, mikä vastaa noin 1600 tuntia työtä.
Ammattikorkeakoulut ovat pääosin monialaisia ja alueellisia oppilaitoksia. Niiden vahvuutena on tiivis suhde työ- ja elinkeinoelämään, yritystoimintaan ja aluekehittämiseen. Siksi tutkinnoissa ja opetuksessa painottuu käytännönläheinen ammatillisuus.
Mistä AMK-tutkinnot koostuvat?
Tutkintoon opiskellaan koulutusohjelmissa. Niiden suuntautumisvaihtoehdot antavat opiskelijalle hieman mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä tavoitteita.
Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö.
Tietoa ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä (Koulutusnetti)
Yliopistot eli tiede- ja taidekorkeakoulut ovat joko monitieteisiä tai teknillisiä tai kauppa-, taide- tai maanpuolustuskorkeakouluja. Vahvuutena on tieteellinen tutkimus, johon opetus ja tutkinnot perustuvat.
Mistä yliopistotutkinnot koostuvat?
Tutkinnot koostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Lisäksi tutkintoihin sisältyy kieliopintoja ja harjoittelua etenkin ammattiin valmistavissa tutkinnoissa.
Opiskelijoiden yksilölliset opintosuunnitelmat ja sivuainevalinnat vaikuttavat suuresti tutkinnon sisältöön: opinnoista hankittu osaaminen voi vaihdella paljonkin opiskelijoiden välillä, vaikka he olisivat opiskelleet samaa pääainetta, koska sivuaineet voi valita vapaasti.
Tietoa yliopistojen koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä (Koulutusnetti)
Suomen korkeakoulututkinnot on määritelty eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualification Framework, EQF) mukaisesti. Sen tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen vertailua, mikä edistää liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.
Viitekehyksessä tutkinnot eri asteilta on jaoteltu kahdeksalle viitetasolle. Tasomäärittelyissä kuvataan, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä.
Korkeakoulututkinnot sijoittuvat kansallisessa viitekehyksessä
Ammattikorkeakoulututkinto on perustutkinto, josta voi jatkaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.
Ammattikorkeakoulututkinto
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Yliopiston perustutkinnot ovat kaksi-portaisia: ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, sen jälkeen maisterin tutkinto.Yliopiston tutkinnoista osa valmistaa suoraan ammattiin. Suurin osa orientoi työelämän tehtäviin laaja-alaisesti.
Alempi korkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto
Jatkotutkinnot
Koulutussanasto (Työssä oppimaan -sivusto)
Tutkintojen ja osaamisen viitekehykset (Opetushallitus)
Animaatio Suomen koulutusjärjetelmästä (Opintoluotsi)
Kommentoi ""