Korkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnot
Yliopistotutkinnot
Tutkintojen ja osaamisen eurooppalainen viitekehys

Korkeakoulututkintoja myöntävät ammattikorkeakoulut ja yliopistot, jotka yhdessä muodostavat Suomen korkeakoulujärjestelmän. Korkeakoulut täydentävät toisiaan omilla vahvuusalueillaan. Korkeakouluopinnot antavat valmiuksia ja erikoisosaamista. Tutkinnolla saa kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on korkeakoulututkinto.

Korkeakoulututkinnot mitoitetaan opintopisteinä. Kokopäiväinen opiskeluvuosi on 60 opintopistettä, mikä vastaa noin 1600 tuntia työtä.

Ammattikorkeakoulututkinnot

  • Suomessa on 27 ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakoulut ovat pääosin monialaisia ja alueellisia oppilaitoksia. Niiden vahvuutena on tiivis suhde työ- ja elinkeinoelämään, yritystoimintaan ja aluekehittämiseen. Siksi tutkinnoissa ja opetuksessa painottuu käytännönläheinen ammatillisuus.

Mistä AMK-tutkinnot koostuvat?

Tutkintoon opiskellaan koulutusohjelmissa. Niiden suuntautumisvaihtoehdot antavat opiskelijalle hieman mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä tavoitteita.

Opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö.

Tietoa ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä (Koulutusnetti)

 

Yliopistotutkinnot

  • Suomessa on 17 yliopistoa.

Yliopistot eli tiede- ja taidekorkeakoulut ovat joko monitieteisiä tai teknillisiä tai kauppa-, taide- tai maanpuolustuskorkeakouluja. Vahvuutena on tieteellinen tutkimus, johon opetus ja tutkinnot perustuvat.

Mistä yliopistotutkinnot koostuvat?

Tutkinnot koostuvat perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Lisäksi tutkintoihin sisältyy kieliopintoja ja harjoittelua etenkin ammattiin valmistavissa tutkinnoissa.

Opiskelijoiden yksilölliset opintosuunnitelmat ja sivuainevalinnat vaikuttavat suuresti tutkinnon sisältöön: opinnoista hankittu osaaminen voi vaihdella paljonkin opiskelijoiden välillä, vaikka he olisivat opiskelleet samaa pääainetta, koska sivuaineet voi valita vapaasti.

Tietoa yliopistojen koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä (Koulutusnetti)


Tutkintojen ja osaamisen eurooppalainen viitekehys

Suomen korkeakoulututkinnot on määritelty eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualification Framework, EQF) mukaisesti. Sen tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen vertailua, mikä edistää liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Viitekehyksessä tutkinnot eri asteilta on jaoteltu kahdeksalle viitetasolle. Tasomäärittelyissä kuvataan, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä.

Korkeakoulututkinnot sijoittuvat kansallisessa viitekehyksessä

  • tasolle 6 ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot
  • tasolle 7 ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
  • tasolle 8 tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot.

 

Ammattikorkeakoulututkinto on perustutkinto, josta voi jatkaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.

Ammattikorkeakoulututkinto

  • perustutkinto
  • nimikkeen lopussa lyhenne AMK
  • päiväopintoina 3,5 – 4,5 vuotta
  • 210–270 opintopistettä
  • opinnäytetyö.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

  • ylempi korkeakoulututkinto
  • tutkintonimikkeeseen liitetään lyhenne ylempi AMK
  • edellyttää AMK-tutkintoa ja 1,5 vuoden työkokemusta
  • syventää ja laajentaa erikoisosaamista
  • 60–90 opintopistettä.
 

Yliopiston perustutkinnot ovat kaksi-portaisia: ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, sen jälkeen maisterin tutkinto.Yliopiston tutkinnoista osa valmistaa suoraan ammattiin. Suurin osa orientoi työelämän tehtäviin laaja-alaisesti.

Alempi korkeakoulututkinto

  • kandidaatti, oikeusnotaari
  • 3 vuotta, 180 opintopistettä
  • kandidaatintutkielma

Ylempi korkeakoulututkinto

  • edellyttää kandidaatin tutkintoa
  • maisteri, proviisori, diplomi-insinööri, arkkitehti, maisema-arkkitehti sekä lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatti
  • 2 vuotta, useimmiten 120 opintopistettä
  • pro gradu-tutkielma

Jatkotutkinnot

  • tieteellinen tai taiteellinen tutkinto: lisensiaatti, tohtori
  • ammatillinen: erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläinlääkäri
  • Lisäksi maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa erilaisia korkeakoulututkintoja.
 

Korkeakoulututkinnot. Millä alallesi on työllistytty?

 

Aiheesta muilla sivustoilla

Koulutussanasto (Työssä oppimaan -sivusto)
Tutkintojen ja osaamisen viitekehykset (Opetushallitus)
Animaatio Suomen koulutusjärjetelmästä (Opintoluotsi)

 
 

Korkeakouluosaajat.fi on korkeakoulujen tuottama palvelu työnantajille.