Järjestötyönantajat: opiskelijat ovat voimavara

Järjestöissä työskentely kiinnostaa opiskelijoita yli koulutusalarajojen. Järjestöihin töihin tulevia houkuttelevat erityisesti työpaikan yhteiset arvot ja eettisyys. ”Meillä on ollut harjoittelijoina humanisteja, äidinkielenopettajia, elintarvikebiologeja, ympäristöön erikoistuneita ammattikorkeakouluopiskelijoita, sosiaalialan ja tietotekniikan opiskelijoita…”, listaa talouspäällikkö Salme Mattila Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä. ”Meille tulevien harjoittelijoiden yhteinen nimittäjä on kiinnostus kaupankäynnin eettisyyteen. Harjoittelijat työllistyvät pääasiassa projektiluonteisiin tehtäviin, esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestelyihin. Meillä harjoittelija pääsee aina oikeisiin töihin, eikä pelkästään keitä kahvia tai kopioi”, Mattila kuvailee.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:ssä harjoittelijoita on ollut valtiotieteilijöistä tiedotusopin ja tapahtumatuotannon opiskelijoihin ja kasvatustieteilijöistä journalisteihin. Harjoittelijat hoitavat muun muassa viestinnän ja taloushallinnon tehtäviä sekä tapahtumien organisointia ja avustavat toimistotöissä. Kepan Human Resources Coordinator Carita Kuusinen kiittelee opiskelijoiden työyhteisöön tuomia tietoteknisiä taitoja sekä tuoreita ideoita ja näkökulmia. ”Harjoittelijat ovat voimavara uusine innostavine tietoineen ja taitoineen. He tuovat mukanaan raikkaan tuulahduksen normitoiminnan ulkopuolelta ja kyseenalaistavat terveellä tavalla asioita, jotka "on aina tehty näin."

Täydentävää osaamista

Myös WWF Suomi Oy:llä on pitkä kokemus työssäoppijoista eri koulutusaloilta. WWF:ssä opiskelijat laativat selvityksiä ja raportteja, osallistuvat tapahtumien järjestelyihin, projekteihin ja toimistotöihin sekä avustavat vakituisia työntekijöitä päivittäisissä rutiineissa. Opiskelijoiden taidot soveltuvat järjestön tarjoamiin vaihteleviin tehtäviin WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirisen mukaan hienosti. Eri alojen harjoittelijoilla on erilaisia taitoja ja yhteyksiä – esimerkiksi ympäristöalan opiskelijoilla on usein poikkitieteellistä näkemystä asioihin. Alan ulkopuolelta tulevat taas tuovat uusia, ”tavallisen” ihmisen näkökulmia järjestöön. "Se on hienoa, koska organisaatiomme pyrkii viestimään tärkeistä asioista juuri tavallisille kansalaisille, jotka eivät itse ole syventyneet ympäristöasioihin”, Pirinen pohtii.

Myös Mattila vahvistaa poikkitieteellisyyden merkityksen järjestötyölle. ”Reilun kaupan strategian toteuttaminen nykyhenkilökunnalla käyttäen apuna taitavia harjoittelijoita eri aloilta on synnyttänyt mukavia ja mieleenpainuvia hetkiä toimiston arjen pyöritykseen. On innostavaa havaita nuorissa yhdessä tekemisen meininki ja työhön heittäytyminen.”

Työnantajalle kannattava sijoitus

Harjoittelijoita olisi tulossa järjestöihin selvästi enemmän kuin paikkoja riittää. Vakituisilla taas on kädet täynnä työtä, mutta varaa uusien työntekijöiden palkkaamiseen ei välttämättä ole. Korkeakouluyhteistyö on kustannustehokas keino uusien ihmisten kasvattamiseen järjestötyöhön. Sekä Kepassa, WWF:ssä että Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä osa harjoittelijoista on jäänyt järjestöön työssäoppimisjakson jälkeen tai palannut taloon myöhemmin.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen järjestö- ja kuntayhteyksien päällikkö Reeta Partanen sai nykyisen työpaikkansa aiemmin yhdistyksessä tekemänsä työelämävalmennuksen kautta. "Työskentelin tuoteharjoittelijan nimikkeellä, ja tehtäviini kuuluivat muun muassa tuotetietokannan ylläpito, nettisivujen päivitykset sekä yhteydenpito yhdistyksen yhteistyökumppaneihin", Partanen kertoo. Hän muistuttaa, ettei koulutuksen välttämättä tarvitse vastata työtä käytännössä. ”Olin opiskellut yleistä historiaa ja humanistisia aineita, eikä työni vastannut koulutustani käytännön tasolla juurikaan. Reilun kaupan lähtökohtien ja periaatteiden syvemmälle ymmärtämiselle opintoni kuitenkin antoivat mainiot lähtökohdat.”

Partasen omakohtainen hyvä kokemus työssäoppimisesta on vahvistanut hänen ajatuksiaan siitä, että korkeakouluopiskelijan tai vastavalmistuneen palkkaaminen on työnantajalle kannattava sijoitus. Harjoitteluun tulevilla motivaatio tehdä työnsä hyvin ja sillä tavoin edistää omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla on korkealla. "Harjoittelun jälkeen työn aloittamista helpottaa se, että työyhteisö on valmiiksi tuttu. Kun asiasisältöäkään ei tarvitse ryhtyä alusta alkaen opettelemaan, pääsee varsin nopeasti mukaan työnteon rytmiin."

Teksti: Janita Jalonen