Pelialan yritys Digital Chocolaten henkilöstöpäällikkö Arja Martikainen on mukana Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n mentorointiohjelmassa ja luovien alojen freelancer-kouluttaja, valmentaja ja konsultti Petri Katajarinne Turun yliopiston mentorointiohjelmassa. Martikainen on mentoroinut yhteiskunnallisen alan opiskelijoita, Katajarinne humanisteja. Mentorit kertovat lähteneensä mukaan ohjelmaan, koska halusivat jakaa omia työelämään liittyviä kokemuksiaan eteenpäin ja auttaa alansa opiskelijoita työuran alkuun.
Mentorit opastavat opiskelijoita uravaihtoehtojen kartoittamisessa ja omien vahvuuksien löytämisessä. "Autan haaveiden kääntämisessä toiminnaksi", Martikainen kuvailee. Katajarinteen mukaan mentoroinnin ykkösasiana on, että opiskelija löytää työpaikan ja oppii, miten työelämä toimii. "Pyrin välittämään ns. hiljaista tietoa, jota olen oppinut oman urani aikana. Esimerkiksi verkostoitumisesta puhumme paljon."
Mentorointi edellyttää motivaatiota ja sitoutumista opiskelijan ohjaamiseen. "Tapaamisista on pidettävä kiinni ja niille on varattava aikaa", Katajarinne painottaa. Martikainen on hoitanut tapaamiset suurimmaksi osaksi omalla ajallaan. Kummankin kokemukset mentoroinnista ovat kuitenkin todella antoisia. "Työ on hyvin palkitsevaa, koska siinä voi konkreettisesti tukea opiskelijaa ammatillisessa kasvussa", Katajarinne pohtii. Martikainen on samaa mieltä: "Olen iloinen, jos voin olla avuksi opiskelijan tavoitteiden selkiyttämisessä."
Folkloristiikan pääaineopiskelija Hanna Uusi-Seppä on juuri saanut gradunsa valmiiksi ja toivoo mentoriltaan Petri Katajarinteeltä nyt erityisesti neuvoja työnhakuun. ”Lähdin mukaan mentorointiohjelmaan, koska halusin kuulla omista työmahdollisuuksistani valmistumisen jälkeen: mitä kaikkea voin koulutukseni puolesta tehdä, kuinka voin tehostaa omaa työnhakuani, mistä töitä kannattaa etsiä ja niin edelleen. Lisäksi olen kiinnostunut jatkokoulutusmahdollisuuksista.”
Uusi-Seppä on kokenut yhteistyön vaivattomaksi. Pitkäaikainen kontakti alan ammattilaiseen tarjoaa paljon enemmän kuin vaihtuvat kontaktit alan ihmisten kanssa töitä etsiessä. "Uskon mentorointiohjelman tarjoavan paljon kummallekin osapuolelle. Tapaamiset ovat olleet mutkattomia ja hauskoja ilman väkinäisyyttä, ja keskustelu on ollut antoisaa. Uskon, että verkostoituminen toimii molemmin päin – mentori pääsee tutustumaan alalle pyrkiviin ja auttamaan heitä saavuttamaan parhaan potentiaalinsa. Suosittelen ehdottomasti mentoriksi lähtöä, ja olen kiitollinen omalta mentoriltani saamastani ajasta ja ohjeista.”
Millainen sitten on hyvä mentori? Martikainen ja Katajarinne ovat samaa mieltä siitä, että hyvä mentori osaa kuunnella, on aktiivisesti läsnä ja kiinnostunut opiskelijan asioista. Hyvällä mentorilla on myös kykyä nähdä opiskelijan vahvuudet. Usein vahvuuksia löytyy yllättävistä suunnista oman koulutusalan ulkopuolelta, esimerkiksi harrastusten kautta. "Mentorin pitää tukea opiskelijaa, oli hänen tavoitteensa kuinka uskalias tahansa", Martikainen neuvoo. Hyvä mentori kuitenkin pistää opiskelijan miettimään myös työelämän realiteetteja. "Mieluummin kysyy kuin antaa vastauksia – haastaa ja kyseenalaistaa, myös itseään", Katajarinne selittää.
Entä mitä yhteistö antaa mentorille? Ainakin arvokasta ja ajankohtaista tietoa opiskelijaelämästä ja koulutusmaailmasta sekä tietenkin uusia kontakteja. "Upeat mentoroitavat ovat aina yllättäneet minut huikealla potentiaalillaan. Näiden ihmisten tunteminen on jo itsessään palkinto. Ja jos voin jotenkin auttaa, niin aina parempi", Martikainen sanoo. Katajarinne vahvistaa kokevansa opiskelijoiden työelämään preppaamisen palkitsevana. "Siten voin samalla antaa oman panokseni alani kehittämiseen", hän lisää.
Opiskelijat tarjoavat mentoreilleen myös näkökulmia nuorten aikuisten osaamiseen, tarpeisiin ja asenteisiin. "Yleisellä tasolla mentorointi on hyvää ja luontevaa vuorovaikutusta yliopiston ja työelämän välillä", Katajarinne tiivistää. "Mentoroinnista voi olla hyötyä myös rekrytoinnissa. Henkilökohtaisella tasolla taas mentorointi on erinomainen mahdollisuus kehittää omia ohjaaja-, valmentaja- ja esimiestaitojaan, etenkin vuorovaikutuksen, kuuntelemisen ja palautteen antamisen suhteen."
Teksti: Janita Jalonen
![]() |
![]() |
Turun yliopiston mentorointiohjelmaKukin ohjelmaan osallistuva opiskelija saa parikseen alumnin, joka jakaa osaamistaan, kokemuksiaan ja työelämätietouttaan uransa alussa olevalle opiskelijalle. Mentoreina toimivat työelämässä kokeneet Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun kasvatit. Mentoroinnin kautta opiskelijalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus verkostoitua oman alansa toimijoiden kanssa. Mentorina toimiminen perustuu vapaa-ehtoisuuteen.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (ent. SVAL) on järjestänyt mentorointia vuodesta 1999 lähtien yli 200 parille. Valmistumassa oleva opiskelija on usein epätietoinen työmahdollisuuksista, joita tutkinnolla avautuu. Mentoroinnin tavoitteena on tarjota tukea työelämään siirtymisessä. Tapaamisissa mentorina toimiva, työelämässä oleva tutkinnon suorittanut jakaa kokemuksiaan opiskelijalle ja kuulee samalla kuulumisia korkeakoulumaailmasta. Mentorointi kestää vuoden ja edellyttää paritapaamisia noin kerran kuukaudessa. Koko mentoriryhmä kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa.
Kommentoi ""