Piristystä työyhteisöön

Muuttoliiketutkimukseen erikoistuneella Siirtolaisuusinstituutilla on vuosien kokemus korkeakouluopiskelijoiden palkkaamisesta eri koulutusaloilta. Harjoittelijoita on ollut esimerkiksi maantieteestä ja sosiologiasta. Instituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä muistuttaa, että harjoittelu on opiskelijalle yksi mahdollinen polku työelämään. ”Tämä on tapa antaa nuorille mahdollisuus kiinnostua siitä alasta, jolla itse ollaan. Ja kun puhutaan nuorisotyöttömyydestä ja muusta, niin meidän tehtävämme on kannustaa nuoria työharjoitteluun. Se on hirveän tärkeää yhteiskunnallisestikin.”

Instituutissa pari vuotta sitten harjoittelussa ollut ja sittemmin opinnäytetyötään tehnyt Johanna Malmi vahvistaa Heikkilän sanoman työssäoppimisen merkityksestä opiskelijalle: ”Työharjoittelun aikana tajusin, että tämä on minun juttuni ja nyt olen löytänyt oman alani.”

Harjoittelujaksojen kokemuksista on molemminpuolista hyötyä myös tulevissa rekrytointitilanteissa. "Aiemmin tutuksi tulleet ja hyviksi havaitut henkilöt tulevat silloin ensimmäisinä mieleen”, Heikkilä miettii. ”Heille työ ja talo ovat jo valmiiksi tuttuja, ja se on myös työnantajan etu, että tehtävään löytyy helposti pätevä ihminen.”

”Työharjoitteluun hakevat saattavat olla teidän työyhteisönne ensi kesän kesälomasijaisia tai tulevia työntekijöitä", Malmikin muistuttaa. "Tuolloin he osaavat jo ne työt, joihin heidät palkataan."

Uuden oppimista puolin ja toisin

Minkälaisia taitoja Siirtolaisuusinstituuttiin hakevilta opiskelijoilta sitten odotetaan? Heikkilän mielestä tähän ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta, vaan jokaisella harjoittelijalla on omat vahvuutensa. "Ei tarvitse olla tuhattaituri ja kaikki hommat hanskassa, vaan tarkoituksena on, että opiskelija oppii täällä uutta. Olen työnantajan näkökulmasta monesti hämmästynyt, kuinka näppäriä ihmisiä meille on tullut. He ovat olleet aidosti kiinnostuneita työstään, eivätkä ole säpsähtäneet mitään työtehtävää, vaan luottaneet siihen, että meiltä sitten neuvotaan.”

Opiskelijoiden tuore näkökulma asioihin voi auttaa työnantajaa katsomaan omaa työtään aivan uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi jokin vakiväestä turhauttavalta tuntuva tehtävä saattaa kiinnostaa opiskelijaa todella paljon. Toisinaan harjoittelijoilla on myös jotakin erityisosaamista, jota työnantajalta ei välttämättä löydy. "Monet työtehtävät ovat vuorovaikutteisia – kehitellään asioita yhdessä. Minäkin olen voinut kysyä mielipidettä, että miltä tämä sinusta ulkopuolisen silmin näyttää. On tärkeää, että työn tuloksesta tulee mahdollisimman hyvä, ja useat silmät näkevät paremmin kuin yksi ja sama silmäpari", Heikkilä muistuttaa.

Erilaisia harjoittelupaikkoja tarvitaan

Siirtolaisuusinstituutin kokemukset korkeakouluharjoittelijoista ovat olleet pelkästään myönteisiä. ”Harjoittelijat tuovat sellaista piristystä työyhteisöön, elävöittävät arkipäivää. Siinä pääsee itsekin näkemään, että on tämmöisiä nuoria ihmisiä, jotka ovat tekemässä valintoja omassa elämässään, ja on kiva olla heille avuksi. Näen hirveän hyvänä, että tällainen mahdollisuus on olemassa, että siihen on varoja ja siihen satsaavat sekä korkeakoulu että työnantaja.”

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää toisille työnantajille? "Ilman muuta suosittelen ottamaan korkeakouluharjoittelijoita! Opiskelijoita on paljon, joten tarvetta erilaisille työnantajillekin on paljon. Harjoittelu on kolmen osapuolen win-win-win -tilanne – korkeakoulun, opiskelijan ja työnantajan.”

Teksti: Janita Jalonen